Teema
Miksi hevoset?
Hevonen on peili. Se luo ympärilleen sensitiivisen vuorovaikutusympäristön, joka auttaa meitä näkemään omat kipukohtamme
Hevonen on jo vuosituhansien ajan ollut ihmiselle tärkeä kumppani. Ja vaikka sen käyttötarkoitus ja tavat ovat muuttuneet paljon yhteisen elomme aikana, on hevonen edelleen erittäin lojaali, viisas ja väsymätön ystävä, mikäli vain kohtelemme sitä oikein ja osaamme kuunnella sen tarpeita ja viestejä. Hevonen on – vaikka ei välttämättä uskoisi – erittäin herkkä. Sen tuntoaistikin on herkempi kuin ihmisen, ja laumaeläimen aisteilla varustettuna se pystyy havainnoimaan ympäristöstään lukuisia eri aistimuksia ja vivahteita samanaikaisesti. Lisäksi oikein kohdeltuna hevonen on vankkumaton ja seuraa ihmistä toteuttaen pyydettyä tarvittaessa aivan viimeiseen asti. Nämä ominaisuudet tekevät hevosesta mahtavan kumppanin myös valmennuksiimme ja kaikkeen toimintaamme: ne toimivat peilinä meille itsellemme, meistä itsestämme aivan jokaisena hetkenä. Onkin meistä itsestämme kiinni, maltammeko ja toisaalta uskallammeko pysähtyä kuuntelemaan.
Hevosten lauma – yhdenlainen työyhteisö
Hevoset ovat luonnostaan laumaeläimiä. Laumayhteisössä elävillä hevosilla vallitsee monisävyinen hierarkia, jossa jokaisella on jokin rooli ja kaikilla yhteiset säännöt, joiden noudattamista koko yhteisö valvoo. Roolit vaihtuvat useinkin aina vallitsevan tilanteen mukaan. Lauma tuo turvaa, vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja on edellytys elämisen sujuvuudelle: yhteistyöllä pärjätään. Laumoja on monenlaisia kuten meillä ihmisilläkin: toisissa laumoissa on selkeä järjestys ja niitä johdetaan ylhäältä alaspäin. Toiset laumat sen sijaan perustuvat enemmän ystävyydelle ja ylempiarvoinen-alempiarvoinen rooleja niissä ei ole selkeästi nähtävillä ennen kuin tilanne sitä vaatii. Struktuurista käytöstä vaativissa tilanteissa roolit ovat kuitenkin selvät ja toiminta tapahtuu niiden mukaisesti.
Yhteistyöllä parempiin tuloksiin
Hevosta voi kyllä pelkästään käskeäkin – ja se voi vain pelkästään toteuttaa. Näin toimivat myös ihmiset. Mutta jos olet kokenut itse sen, miten motivoitunut olet pelkän suoran käskyn saatuasi, niin vähintäänkin yhtä motivoitunut on hevonen. Hevonen on taipuvainen mukavuuteen ja siihen että saa tehtyä tulosta mahdollisimman vähällä vaivalla. Luova laiskuus on useimmilla läsnä ja mikäli hevonen ei kunnioita ihmistä, ei se välttämättä myöskään toteuta vaikka miten käskisit. Siksi luottamus ja kunnioitus on tärkeää rakentaa alusta asti pala kerrallaan sellaiseksi, että hevosen ja ihmisen välissä vallitsee kumppanuussuhde, jossa molemmat toteuttavat oman osansa ja kunnioittaa toinen toistaan. Jos mietit millaiset tekijät herättävät sinussa kunnioitusta ja luottamusta toista ihmistä kohtaan, voi hevosen kanssa ajatella pätevän myös samat tekijät. Kumppanuus ja luottamus on myös oltava vastavuoroista: täytyy sinunkin voida luottaa toiseen, eikä vain toisin päin.
Oppimista tapahtuu joka hetki – onkin itsestämme kiinni, millaista käytöstä ja toimintaa haluamme opettaa ja vahvistaa
Hevosen kanssa liika ehdottomuus ja liika löysyys ovat molemmat yhtä pahasta. Yhteistyö tarvitsee selkeät säännöt: siis sellaiset, jotka ovat selkeät molemmille osapuolille. Meidän tuleekin osata viestiä sillä tavalla minkä toinen osapuoli ymmärtää. Harva hevonen tietää mitä tehdä, jos me vain käskemme ”mene tuonne”. Mutta jos olemme näyttäneet itse suunnan ja kiitämme hevosta jo yrityksestä lähteä siihen suuntaan, on hyvin todennäköistä että jossain vaiheessa sanoessamme lempeästi ”mene tuonne”, niin hevonen menee.
Luottamuksen voi saada vain ansaittuna rakentamalla, ei väkisin pakottamalla ja käskemällä. Toiminnan aikaansaamiseksi voi riittää pelkkä käskeminenkin.
Kuvittele tilanne, jossa esimiehesi sanoo sinulle: ”Toteuta tämä”. Saatat sen toteuttaa, mutta tuskin kovin motivoituneena ja innokkaasti. Voi olla, että toteutat sen puhtaasti siksi, että kokemuksesta tiedät seuraavan käskyn olevan jo paljon kovempi ja seuraukset hyvin epämieluisat. Tai voit toteuttaa siksi, että olet tottunut toteuttamaan henkilön pyyntöjä jo useat kerrat aiemminkin, jolloin ohitat töykeyden ja nielaiset: ”hän nyt vain on tuollainen”. Kunnioituksesta on turha tässä edes puhua – kumpaankaan suuntaan.
Lisätään kiitos perään: ”Toteuta tämä, kiitos.” ja mietit, riittääkö pelkkä kiitoksen sanominen tekemään käskystä kohteliaamman ja kunnioittavamman. ”Kiitos” kun voi viestiä kiittäjän kokemasta arvostuksesta kiitettävää kohtaan – samoin se voi osoittaa välinpitämättömyyttä. Jos vain kehtaisit, jättäisit tehtävän tekemättä.
Mutta jos viestiä pehmennetään vielä hieman: ”Toteuttaisitko tämän, kiitos”, antaa pyytäjä sinulle vapautta ja aikaa toteuttaa. Hän osoittaa luottamusta ja uskoa siihen, että asia tapahtuu kuten sen kuuluukin ja osaat itse arvioida toteutustahtia tilanteen huomioiden. Kunnioitus herättää kunnioitusta ja molemminpuolista luottamusta sekä arvostusta. Mutta jos käykin niin, että et itse toteutakaan asiaa pyytäjän toivomalla tavalla ja asiaan sopivalla tavalla, saattaa seuraukset olla ikäviä kaikkien kannalta. Tulevaisuudessa sujuvaa yhteistyötä joudutaankin työstämään entistä kovemmin, koska syystä tai toisesta teidän kunnioitus toisianne kohtaan ei olekaan tasavertainen ja vilpitön.
Kutakuinkin näin toimii myös hevosen kanssa tehtävä yhteistyö. Hevosen läsnäolo ja vilpittömyys jokaisessa tilanteessa antaa meille mahdollisuuden nähdä toimintamme seuraukset saman tien. Toisin kuin ihmiset, hevoset näyttävät omalla reaktiollaan ja toiminnallaan sen, millainen pyytäjä/johtaja/ohjaaja sinä sille olet. Siksi me puhumme hevosista peilinä: ne peilaavat reaaliajassa meidän sisintämme, tunteitamme, ajatuksiamme ja toimintatapojamme näkyväksi. Se antaakin aivan erityisen mahdollisuuden tutustua itseemme ja omiin toimintatapoihimme.
Herkkyys on hyvästä
Oli vastapuolella sitten hevonen taikka ihminen, oma olemuksemme ja käytöksemme on merkittävässä roolissa siinä millaisen suhteen toiseen saamme muodostettua. Utelias, avoin mieli ja kunnioittava suhtautuminen muita kohtaan antaa mahdollisuuden moneen, kun taas ennakko oletukset ”se kuitenkin jyrää päälle” tai ”ei se kuitenkaan kuuntele minua” rajaavat mahdollisuudet taas paljon kapeammaksi. Ajatukset ohjaavat osittain käytöstämme, mikäli annamme niiden ohjata, ja helposti lähdemme toteuttamaan käytöksellämme oletuksemme mukaista käytöstä. Hevonen näyttää sinulle, jos toimit näin. Se aistii sinusta varmuuden ja epävarmuuden, selkeyden ja epäröinnin, rohkeuden ja pelon, ilon ja surun. Se aistii nämä asiat vaikka itse et välttämättä niitä edes tiedostaisi. Tämä ei tarkoita sitä, että epäröintiä aistiessaan hevonen tekisi jotain vaarallista: luultavimmin se vaan ihmettelee tai kääntyy pois antaen sinun olla. Mutta kun pyyntö on selkeä, alkaa hevonen toimia pyynnön mukaisesti vaikka sinua vähän pelottaisikin.
Hevosen äärellä ja sen kanssa toimiessa mikään ei toimi vain halki poikki pinoon, vaan ensin pitää opetella itsestä herkkä puoli ja avoimuus kohdata toinen. Siinä joutuu ensin kohtaamaan itsensä. Tätä herkkyyttä tarvitsemme myös aitoon kohtaamiseen toisen ihmisen kanssa.
Voimavaratilan valmennuksissa mukana olevat hevoset
Valmennuksiimme osallistuvat hevoset ovat tasapainoisia, hyvinvoivia ja ihmisten kanssa pitkään töitä tehneitä konkareita. Näin ollen ne ovat luotettavia ja johdonmukaisia, ja reagoivat ihmiseen hyvin luonnollisesti ja luottaen.
Lisäksi aina ennen hevosten kohtaamista, käydään osallistujien kanssa turvallisuusasiat läpi, ja koko toiminnan ajan mukana on hevosten kanssa toimiessa hevos- ja ohjausalan ammattilainen läsnä.
Lue lisää palvelutarjonnastamme täältä: